Suomen ilmoittajansuojelulaki
Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (1171/2022). Voimassa 1.1.2023 alkaen.
1. Yleistä
Suomen ilmoittajansuojelulaki (1171/2022) tuli voimaan 1. tammikuuta 2023. Laki implementoi EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin (2019/1937) Suomen kansalliseen lainsäädäntöön.
Lain tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti ilman pelkoa vastatoimista.
Lain virallinen nimi on: "Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta". Se löytyy Finlexistä tunnuksella 1171/2022.
2. Keitä laki koskee?
Sisäisen ilmoituskanavan perustamisvelvollisuus koskee kaikkia organisaatioita, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työ- tai virkasuhteessa olevaa henkilöä.
Velvoite koskee erityisesti seuraavia:
Yksityisen sektorin yritykset
Kaikki yritykset, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 50 henkilöä. Yksityiset elinkeinonharjoittajat (toiminimet) on rajattu velvollisuuden ulkopuolelle.
Kunnat ja kuntayhtymät
Kunnat, kuntayhtymät, liikelaitoskuntayhtymät ja kunnalliset liikelaitokset, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työ- tai virkasuhteessa olevaa henkilöä.
Valtion virastot ja laitokset
Valtion virastot, laitokset ja muut julkisen sektorin toimijat, jotka työllistävät vähintään 50 henkilöä.
Erityistoimialat (koosta riippumatta)
Rahanpesulain piiriin kuuluvat organisaatiot — kuten pankit, vakuutusyhtiöt, tilintarkastajat ja kiinteistönvälittäjät — ovat velvollisia perustamaan ilmoituskanavan riippumatta työntekijämäärästä.
Vapaaehtoinen käyttöönotto
Myös alle 50 hengen organisaatiot voivat perustaa ilmoituskanavan vapaaehtoisesti. Tällöin samoja suojasäännöksiä sovelletaan kanavaa käyttäviin ilmoittajiin.
3. Käyttöönottoaikataulut
Molemmat määräajat ovat jo umpeutuneet. Jos organisaatiollasi ei vielä ole ilmoituskanavaa, asia kannattaa hoitaa kuntoon viipymättä.
4. Organisaation velvoitteet
Laki asettaa organisaatioille seuraavat keskeiset velvoitteet:
- Sisäisen ilmoituskanavan perustaminen — Turvallinen ja luottamuksellinen kanava ilmoitusten vastaanottamiseen.
- Käsittelijöiden nimeäminen — Riippumattomat ja puolueettomat henkilöt ilmoitusten käsittelyyn (esim. HR-johtaja, lakimies tai ulkoistettu palvelu).
- Tiedottaminen — Henkilöstölle on tiedotettava ilmoituskanavan olemassaolosta ja käyttöohjeista.
- Luottamuksellisuuden varmistaminen — Ilmoittajan henkilöllisyys on suojattava. Vain nimetyt käsittelijät saavat käsitellä tietoja.
- Määräaikojen noudattaminen — Vastaanottokuittaus 7 päivässä, palaute 3 kuukaudessa.
- Tietosuojan noudattaminen — Ilmoitusten käsittely GDPR:n mukaisesti, tietojenkäsittelysopimus (DPA) palveluntarjoajan kanssa.
- Kirjanpito ja dokumentointi — Ilmoitukset ja niiden käsittely on dokumentoitava asianmukaisesti.
5. Lakisääteiset määräajat
Vastaanottokuittaus
Ilmoittajalle on lähetettävä kuittaus ilmoituksen vastaanottamisesta 7 päivän kuluessa.
Palauteaika
Ilmoittajalle on annettava palaute toimenpiteistä 3 kuukauden kuluessa vastaanottokuittauksesta.
6. Ilmoittajan suoja
Ilmoittaja saa suojan, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että ilmoitetut tiedot pitävät paikkansa ilmoitushetkellä.
- Ilmoitus koskee lain soveltamisalaan kuuluvaa rikkomusta.
- Ilmoittaja on havainnut rikkomuksen työnsä yhteydessä.
Suojeltavia henkilöitä ovat työntekijät, virkamiehet, itsenäiset ammatinharjoittajat, osakkeenomistajat, hallituksen jäsenet, vapaaehtoiset, harjoittelijat, työnhakijat ja entiset työntekijät. Suoja ulottuu myös ilmoittajan avustajiin ja läheisiin.
7. Seuraamukset ja vahingonkorvaus
Hyvitys vastatoimien kohteelle
Ilmoittajalla on oikeus hyvitykseen, jos häneen kohdistetaan kiellettyjä vastatoimia. Hyvitystä voidaan vaatia, vaikka vastatoimesta ei olisi aiheutunut konkreettista vahinkoa ja vaikka vastatoimet olisivat olleet tahattomia. Hyvityksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen.
Vahingonkorvaus
Lisäksi ilmoittajalla on oikeus vahingonkorvaukseen, jos vastatoimet ovat olleet tahallisia ja niistä on aiheutunut taloudellista vahinkoa. Hyvitys ja vahingonkorvaus eivät ole toisiaan poissulkevia.
Väärästä ilmoituksesta
Toisaalta tahallisesti väärän ilmoituksen tekeminen on rangaistavaa. Väärästä ilmiantajasta voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus.
Vanhentumisaika
Hyvitys- ja vahingonkorvausvaatimukset on esitettävä kahden vuoden kuluessa vastatoimien tapahtumisesta.
8. Ulkoinen ilmoituskanava
Sisäisen kanavan lisäksi ilmoittaja voi tehdä ilmoituksen suoraan viranomaiselle. Suomessa ulkoista ilmoituskanavaa hallinnoi oikeuskanslerinvirasto.
Ilmoittaja voi käyttää ulkoista kanavaa, jos:
- Organisaatiolla ei ole sisäistä ilmoituskanavaa
- Ilmoittaja on jo tehnyt sisäisen ilmoituksen, mutta toimenpiteisiin ei ole ryhdytty
- Ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, ettei sisäinen kanava toimi asianmukaisesti
- Ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että ilmoituksen kohteena on organisaation johto