Ilmoituskanava kunnalle — Velvoitteet ja käytännön toteutus

Ilmoittajansuojelulaki velvoittaa yli 10 000 asukkaan kunnat perustamaan sisäisen ilmoituskanavan. Tässä oppaassa käymme läpi kuntien velvoitteet, käytännön toteutuksen ja parhaat käytännöt.

Kunnat ja kuntayhtymät ovat keskeisessä asemassa ilmoittajansuojelulain (1171/2022) toimeenpanossa. Julkisena toimijana kunnilla on erityinen vastuu varmistaa, että niiden työntekijät ja sidosryhmät voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä turvallisesti. Laki edellyttää sisäisen ilmoituskanavan perustamista kaikilta kunnilta, joissa on yli 10 000 asukasta.

Keneen velvoite kohdistuu?

Ilmoittajansuojelulain mukaan sisäisen ilmoituskanavan perustamisvelvoite koskee:

  • Kunnat, joissa on yli 10 000 asukasta — Asukasluku on ratkaiseva kriteeri, ei henkilöstön määrä.
  • Kuntayhtymät — Kuntayhtymät, joiden jäsenkuntien yhteenlaskettu asukasluku ylittää 10 000.
  • Hyvinvointialueet — Hyvinvointialueet ovat myös lain soveltamisalassa.

Suomessa on noin 130 kuntaa, joissa on yli 10 000 asukasta. Myös pienemmät kunnat voivat vapaaehtoisesti perustaa ilmoituskanavan, ja se on suositeltavaa hyvän hallintotavan edistämiseksi.

Mitä laki edellyttää kunnilta?

Kunnan on täytettävä seuraavat ilmoittajansuojelulain vaatimukset:

1. Sisäinen ilmoituskanava

Kunnan on perustettava sisäinen ilmoituskanava, jonka kautta kunnan työntekijät, luottamushenkilöt ja muut lain piiriin kuuluvat henkilöt voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä. Kanavan on mahdollistettava kirjallinen ilmoittaminen, ja ilmoittajan henkilöllisyyden on pysyttävä luottamuksellisena.

2. Ilmoitusten käsittelijöiden nimeäminen

Kunnan on nimettävä puolueeton henkilö tai yksikkö, joka vastaa ilmoitusten vastaanottamisesta ja käsittelystä. Käsittelijöillä on salassapitovelvollisuus. Käsittelijä ei saa olla henkilö, jota ilmoitus voisi koskea.

3. Määräaikojen noudattaminen

7 päivää

Vastaanottovahvistus ilmoittajalle ilmoituksen saapumisesta.

3 kuukautta

Palaute ilmoittajalle toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä.

4. Ilmoittajan suojelu

Kunta ei saa kohdistaa ilmoittajaan vastatoimia ilmoituksen johdosta. Tämä koskee sekä viranhaltijoita, työntekijöitä että luottamushenkilöitä.

5. Tiedottaminen

Kunnan on tiedotettava henkilöstöään ja sidosryhmiään ilmoituskanavan olemassaolosta ja käytöstä. Tiedot ilmoituskanavasta on oltava helposti saatavilla, esimerkiksi kunnan verkkosivuilla ja intranetissä.

Kuka voi tehdä ilmoituksen kunnan kanavaan?

Ilmoituksen voivat tehdä kaikki henkilöt, jotka ovat työn yhteydessä saaneet tietoa väärinkäytöksistä:

  • Kunnan viranhaltijat ja työntekijät
  • Luottamushenkilöt (kunnanvaltuutetut, lautakuntien jäsenet)
  • Harjoittelijat ja vapaaehtoistyöntekijät
  • Alihankkijat ja palveluntarjoajat
  • Entiset työntekijät ja työnhakijat

Yhteinen ilmoituskanava usealle kunnalle

Ilmoittajansuojelulaki mahdollistaa sen, että kunnat voivat perustaa yhteisen ilmoituskanavan. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä pienemmille kunnille, jotka haluavat jakaa resursseja:

  • Kustannustehokkuus: Yhteinen kanava jakaa kustannukset usean kunnan kesken.
  • Puolueettomuus: Ulkoistettu käsittely voi lisätä luottamusta kanavan puolueettomuuteen.
  • Osaaminen: Yhteinen käsittelijäresurssi varmistaa asiantuntevan ilmoitusten käsittelyn.

Vaikka kanava olisi yhteinen, jokainen kunta on itse vastuussa omien ilmoitustensa käsittelystä ja vastatoimikiellosta.

Kuntien erityispiirteet ilmoituskanavan toteutuksessa

Kunnilla on joitakin erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon ilmoituskanavan toteutuksessa:

Julkisuuslaki ja salassapito

Kunnan toimintaan sovelletaan julkisuuslakia (621/1999). Ilmoittajansuojelulaissa on kuitenkin erityiset salassapitosäännökset, jotka menevät julkisuuslain edelle. Ilmoittajan henkilöllisyys on pidettävä salassa, eikä sitä saa luovuttaa edes julkisuuslain perusteella.

Luottamushenkilöiden rooli

Kunnissa toimii suuri joukko luottamushenkilöitä, jotka ovat sekä mahdollisia ilmoittajia että ilmoituksen kohteita. Ilmoituskanavan käsittelijöiden valinnassa on varmistettava riittävä puolueettomuus.

Monimuotoinen organisaatio

Kuntaorganisaatio on usein laaja ja monimuotoinen: hallinto, sivistystoimi, sosiaali- ja terveyspalvelut, tekninen toimi ja lukuisat muut yksiköt. Ilmoituskanavan on oltava kaikkien saavutettavissa ja tiedotuksen kattavaa.

Käytännön askeleet kunnan ilmoituskanavan perustamiseen

  1. Selvitä velvoite — Tarkista, onko kuntasi asukasluku yli 10 000 ja kuuluuko kuntasi lain soveltamisalaan.
  2. Tee päätös ilmoituskanavasta — Kunnan on tehtävä hallinnollinen päätös ilmoituskanavan perustamisesta (esim. kunnanhallituksen päätös).
  3. Valitse palveluntarjoaja — Valitse tietoturvallinen ja lakivaatimukset täyttävä ratkaisu. Ilmoittajansuojelu.fi on suunniteltu myös kuntien tarpeisiin.
  4. Nimeä käsittelijät — Valitse puolueettomat henkilöt, joilla on riittävä koulutus ja valtuudet ilmoitusten käsittelyyn.
  5. Laadi prosessikuvaus — Dokumentoi ilmoitusten käsittelyprosessi, vastuut ja määräajat.
  6. Tiedota henkilöstöä ja luottamushenkilöitä — Varmista, että kaikki tietävät ilmoituskanavan olemassaolosta ja käyttötavasta.
  7. Julkaise tiedot verkkosivuilla — Lisää kunnan verkkosivuille tieto ilmoituskanavasta ja linkki ilmoituslomakkeeseen.

Ilmoittajansuojelu.fi tarjoaa kunnille valmiin ratkaisun hintaan 29 €/kk + alv. Kunnan oma ilmoituskanava on käytössä muutamassa minuutissa rekisteröitymisen jälkeen. Palvelun tarjoaa Nordweb Oy, ja tiedot säilytetään EU-alueella.

Valmis ilmoituskanava kunnallesi

Ota lakisääteinen ilmoituskanava käyttöön kunnassasi muutamassa minuutissa. 29 €/kk + alv.

Kokeile ilmaiseksi