Ilmoittajansuojelulaki (1171/2022) ei suojaa pelkästään sitä, joka tekee ilmoituksen, vaan myös sitä, joka avustaa ilmoittajaa ja joka tukee tämän näkemystä. Tarkoituksena on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa väärinkäytöksistä uskalletaan kertoa.
Suojan piirissä olevat henkilöt
Lain 5 §:n mukaiset henkilöryhmät, joiden ilmoitus työn yhteydessä saadusta tiedosta saa lain suojan.
- Vakituiset ja määräaikaiset työntekijät
- Virkasuhteessa olevat
- Itsenäiset ammatinharjoittajat ja konsultit
- Vuokratyöntekijät
- Alihankkijoiden ja toimittajien työntekijät
- Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet
- Toimitusjohtaja ja muu ylin johto
- Osakkeenomistajat omistajan ominaisuudessaan
- Vapaaehtoistyöntekijät ja harjoittelijat (myös palkattomat)
- Työnhakijat (rekrytointiprosessin aikana saadut tiedot)
- Entiset työntekijät, joiden tieto perustuu työsuhteeseen
- Ilmoittajaa avustavat henkilöt: luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, kollegat
Ratkaisevaa ei ole työsuhteen muoto vaan se, että tieto rikkomuksesta on saatu työn yhteydessä. Suoja säilyy myös työsuhteen päättymisen jälkeen, kun ilmoituksen sisältö perustuu työaikaiseen havaintoon.
Mitä suojan saaminen edellyttää?
Suoja ei ole automaattinen vaan kytkeytyy kolmeen ehtoon, jotka kaikki pitää täyttyä:
- Perusteltu syy uskoa — ilmoittajalla on oltava järkevä peruste pitää tietoa todenmukaisena ilmoituksen tekohetkellä. Pelkkä huhu tai mielipide ei riitä.
- Lain soveltamisala — ilmoituksen on koskettava jotakin lain 2 §:ssä lueteltua alaa (esim. julkiset hankinnat, ympäristö, tietosuoja).
- Työn yhteys — tiedon on oltava saatu työn, työnhaun tai luottamustehtävän hoidon yhteydessä.
Jos nämä edellytykset täyttyvät, suoja säilyy vaikka epäily ei myöhemmin tutkinnassa todentuisi. Tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta tehdyt valheelliset ilmoitukset jäävät kuitenkin suojan ulkopuolelle.
Kielletyt vastatoimet
Työnantaja tai sopimuskumppani ei saa ryhtyä seuraaviin toimiin ilmoituksen vuoksi.
- Irtisanominen tai sen uhka
- Lomauttaminen
- Palvelussuhteen ehtojen yksipuolinen heikentäminen
- Ylennyksestä tai koulutuksesta sivuuttaminen
- Palkan pidättäminen tai alentaminen
- Tehtäväkuvan kaventaminen tai siirto epäsuotuisaan tehtävään
- Kiusaaminen, eristäminen tai mustamaalaus
- Suorituksen perusteeton heikentäminen arvioinneissa
- Liikesalaisuusrikkomuksesta nostettu kanne ilmoituksen vuoksi
- Sopimussuhteen ennenaikainen päättäminen ilmoittajaa koskevassa toimittajasuhteessa
Käännetty todistustaakka: jos ilmoittajaan kohdistuva toimi tapahtuu kohtuullisen ajan kuluessa ilmoituksen jälkeen, työnantajan on osoitettava, että toimi perustuu hyväksyttävään syyhyn ja ettei ilmoitus ollut sen syy.
Korvaukset rikkomustilanteessa
Jos työnantaja kohdistaa ilmoittajaan kiellettyjä vastatoimia, lain 24 § velvoittaa työnantajan maksamaan ilmoittajalle hyvityksen aiheutuneesta vahingosta. Hyvityksen suuruus arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon rikkomuksen vakavuus, sen vaikutus ilmoittajaan sekä työnantajan koko ja taloudellinen asema.
Hyvitys ei sulje pois muita seuraamuksia: irtisanominen voi olla pätemätön, ja työnantaja voi joutua maksamaan myös työsopimuslain mukaiset korvaukset perusteettomasta päättämisestä. Ilmoittajalla on oikeus saada myös tavanomainen vahingonkorvaus (taloudellinen vahinko, kärsimys), jos vastatoimien ja vahingon välillä on syy-yhteys.
Valmis turvalliseen ilmoituskanavaan?
Ilmoittajansuojelu.fi tarjoaa anonyymin ja salatun kanavan, jonka kautta työntekijäsi voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä lain edellyttämällä tavalla.